Selvitämme tässä muutamia potkureihin, niiden rakenteeseen ja toimintaan liittyviä termejä. Aiheesta löytyy runsaasti kirjallisuutta, mutta tässä olemme selittäneet yleiset toimintaperiaatteet mahdollisimman helposti ymmärrettävällä tavalla.
Yleinen potkurit
Vaikka potkuri onkin ruuvin näköinen, ja usein myös nimetään sellaiseksi, se ei toimi kuten ruuvi. Siipien muotoisilla lavoilla on kaksi tärkeää ominaisuutta, eli työntö- & vetovoima sekä vastus. Lavat on kiinnitetty pyörivään potkuriakseliin. Muodostuvan vetovoiman ansiosta vesi kulkeutuu ensin ylös ja sen jälkeen alas. Voiman ja vastavoiman laki, eli Newtonin III laki, saa aikaan sen, että vene liikkuu eteenpäin. Potkurin pyörähtäessä siihen kohdistuu vastusta, joten vaaditaan tietty moottoriteho pitämään kierroslukumäärää ylhäällä. Lapa leikkautuu veden läpi tietyssä kulmassa, riippuen veneen nopeudesta ja potkurin kierrosluvusta. Myös muut osat vaikuttavat veden vastukseen, kuten esimerkiksi veneen rakenne ja voimansiirtolaite.
Nousu
Nousu tarkoittaa sitä matkaa, minkä potkuri kulkisi kiinteässä aineessa yhden kierroksen aikana. Nousu ilmoitetaan tuumina ja lukuarvo kertoo kuinka pitkän matkan potkuri yhdellä kierroksella teoriassa vie venettä eteenpäin. Nousu mitataan lapojen painepuolella, kulkusuunnassa siis potkurin takaa. Nousu ei välttämättä ole tasainen koko lavan alueelta. Potkureiden lapa ei aina edusta yhtä nousukulmaa, vaan nousu muuttuu lavan eri vaiheissa. Usein nousu on pienempi lavan juuressa, koska kohtaavan veden nopeus on pienempi keskiöön päin mentäessä.
Halkaisija
Potkureiden halkaisijat ilmoitetaan tavallisesti tuumina (1” = 25,4 mm). Halkaisija on sen ympyrän halkaisija, joka syntyy potkurin pyörähtäessä. Potkurin halkaisija vaikuttaa merkittävästi työntövoimaan. Teoreettisen työntövoiman voi laskea Bernoullin lakiin perustuvan laskukaavan mukaan. A on potkurin pyörähtämisalue. Tiedot potkurin halkaisijasta sekä noususta löytyvät usein potkuriin painetusta numerosta. Potkuriin merkitään yleensä halkaisija” x nousu”, eli esimerkiksi 13” x 21”.
Kuppi
Kuppi on pieni kaarre lavan jättöreunassa (kauimpana veneestä oleva reuna, eli reuna, josta vesi irtoaa lavasta). Sitä voidaan verrata lentokoneen siipien takareunassa olevaan läppään. Kuppi lisää nousua, siirtäen samalla lapojen johtoreunaan osuvaa alipainetta, ja estäen näin kavitointia.
Lapojen lukumäärä
Markkinoilla myydään eniten 2, 3, 4 ja 5-lapaisia potkureita. Mitä useampi lapa, sitä parempi pito, mutta samalla vastus myös suurenee. Kaksilapaisia potkureita käytetään pelkästään moottoritehojen pysytellessä 2 – 5 hevosvoimassa. Kolmilapaiset ja nelilapaiset potkurit ovat yleisiä vapaa-ajan veneissä. Hyvien työntöominaisuuksiensa ansiosta 5-lapaisia potkureita käytetään esimerkiksi vesihiihdossa ja muissa vastaavissa lajeissa.
Lapakulma
Lapakulma on kulma, minkä potkurin lapa muodostaa pystytason kanssa. Asteluku kertoo siis potkurin lavan kallistuskulman eteen – tai taaksepäin sivusta katsottuna. Kallistus vaikuttaa veden virtaukseen potkurin läpi. Lapakulma vaikuttaa veneen kulkuasentoon ja suuri lapakulma nostaa keulaa. Rake voi myös olla progressiivinen tai kupattu.
Blueprinting-kaavio
Blueprinting tarkoittaa potkurin lähettämistä takaisin valmistajalle säätöä varten. Tällöin hienosäädetään tuote toimimaan täsmälleen valmistuskaavion mukaisesti ja korjataan mahdollisia valmistusvaiheessa syntyneitä pieniä eroavaisuuksia lapojen muodoissa ja kulmissa. Nämä eroavaisuudet ovat usein niin huomaamattomia, etteivät niillä ole mitään merkitystä normaaliin suorituskykyyn eivätkä käyttötarkoitukseen. Menettely koskee lähinnä metallista valmistettuja potkureita.
Summaus
Kuten edellisestä käy ilmi, eteenpäin ajava voima syntyy lapaprofiilin nostovoimasta, kun taas vastus vaatii tehoa. Lapaprofiilin suhteen on kuitenkin olemassa hyödynnettävä ominaisuus, eli se kulma missä lapa leikkautuu veden läpi. Muuttamalla potkurin nousua voi tietyssä nopeudessa ja tietyllä kierrosluvulla päästä taloudellisempaan lopputulokseen.